perjantai 30. toukokuuta 2014

Jotain juhlista


Juhlat on ny juhlittu ja kyllä väsyttää! Meillä kävi ihania sukulaasia, joita kaikkia ollu ees hetkehe nähny. Tästä jatkan ny hyvillä miälin nua paperit kouras eteeppäi, ja saa nähä jatkuuko koulu viälä, kun oottelen AMK.sta kirjettä..


Meillä on tänää yhet yo juhlat ja sunnuntainaki, että kotia en ny uuremman kerran kerkiä. Mutta eipä nyt oo mitään järisyttävää tapahtunukkaan, paitsi sunnuntaina lähtöö sonnia autoho ja kaks hiahoa. En oo ny varma kuinka porukat meinaa niitä lehemiä pihalle laittaa. Jos ne laittaa ne viikolla, nii en välttämättä kerkiä, mutta jos menöö viikonloppuu nii ainaki meen kotia. Pitää ottaa myähemmin Varpunkans ne valmistujaaskuvat, ku eilee ei millää enää jaksanu sitä mennä hakemaa navetasta ja jalat oli ihan kuallu nuosta korkkariista, jokka ei vaan oo mun kengät. Täs ny pari rakkoa rikkaampana eilisestä :D

Nyt ei kyllä yhtään kirjoottaminen luonnistu, joten paan tähän loppuu ny vaan pari kuvaa eilisestä. Palaalen taas ku on jotaki järkevää asiaa, eikä tälläästä sillisalaattia



torstai 29. toukokuuta 2014

29.5



Mulla nyt ei oo tänne mitään kummempia kirjotettavana eikä kuviakaa. Kävin kyllä keskiviikkona Kauhavalla, mutta lomittajat tuli silloo keskiviikko aamuna jotenka en sitte navetallakaa käyny. Olin vaan tuvalla Fidonkans. Mulla on huomenna ne valmistujaaset ja kyllä jännittää! Ootan kyllä lujaa huamista, koska huamistahan on koko 3 vuotta ootettu. Me kaikki saadaan ammatti, mutta sitä tosiasiaa ei voi sivuuttaa, että meillä oli maailman paras luokka joka on huomenna vipaa kertaa kasas. Mutta silti oon niin onnellinen ja innoossani huamisesta!

maanantai 26. toukokuuta 2014

Basbartoo Luc Fido

Oon täysin unohtanu kertoa enemmän tästä meidän koirasta Fidosta. Fidohan on rodultaan tiibetinspanieli uros, joka on syntynyt 5.8.2013 eli pian on ikää 10kuukautta. Tiibetinspanieli rotuna oli jo ennestään tuttu, koska meidän perheellä on ollut saman rotuinen koira, jo edesmennyt tyttö Miisa. Mulle on ollut aina selvää, että kun kotoa muutan pois, että tulen joskus hankkimaan juurikin saman rotuisen koiran. Kun etittiin kämppää täältä Seinäjoelta, ei ollut vuokrattavana yhtäkään asuntoa johon olis saanu ottaa lemmikkiä. Haave jäikin hetkeksi sivuun, kun aloin luovuttaa kämpän suhteen, jonne koiran sais ottaa. Kun me saatiin tämä kämppä missä nyt asutaan, ajattelin vuokranantajalta kysyä onko lemmikinhankinta vahva ei, ja iloksemme vuokraisäntä sanoi että ei sitä haittaa jotta saadaan koira tänne ottaa. Siitä alkokin pentujen katselu, ja löydettiin pian vakuuttava ilmoitus netistä, soitettiin myyjälle ja sovittiin, että mennään kattomaan pentuja niille ensin kaiken varalta.

Fidon eka päivä meillä

Kun vihdoin koitti sovittu tapaamispäivä, olin koko aamun aivan täpinäs ja ootin että kello vaan menis eteeppäi. Kun saavuttiin talon pihaan, ensimmäisenä näin kuinka muutama tipsu (eli tiibetinspanieli) juoksi ulkotarhassa kattomaan meitä, myös Fidon emä ja muita sukulaisia. Mentiin kattomaan pentuja yläkertaan, ja sydän suli heti. Tollasia pieniä pentuja juoksi heti pentuaidan reunalle kattomaan. Silloin oli vapaana enää 2 poikaa ja meille näytettiin ne ja annettiin syliin. Mä sain ekana Fidon ja olin päätöksestä varma, se oli meirän pentu. 





Kasvattajaväki oli tosi mukavia ja puheliaita,parempaa ei olisi voinu toivoa. Tolla ekalla käynnillä meillä vierähti heillä kolme tuntia! :D Varattiin ja maksettiin pentu heti. Fidolla puuttu vielä viimeinen penturokote, johon sillä ja muilla pennuilla oli aika viikon päähän. Sovittiin että mennään sinne eläinlääkärille kasvattajankanssa, ja saadaan Fido kotiin sitten siältä. Ja taas niiiin pitkältä tuntuvan ajan sai odottaa! Saatiin ekan käynnin jälkeen jo mukaan tosi kattava pentupaketti ja kasvattajien elinikäinen tuki, ja pidetäänkin tiiviisti yhteyttä edelleen, ja pentutreffit on suunnitteilla koko Fidon sisaruspoppoonkanssa! 

Kun tuli päivä, että saadaan Fido kotiin oli olo niin orottava! Koko aamun keksin jotakin tekemistä jotta aika menis nopiampaa. Saavuttiin eläinlääkärille kasvattajankans lähes samaan aikaan. Ooteltiin orotustilas ja oli niin ihana nähärä Fido niin pitkältä tuntuvan aijan jäläkee. Pennut sai rokotteet ja oli meidän aika lähtiä kotia pennun kans. Kasvattajan ilmeestä huamas kuinka haikiaa sille oli kun lähettii, mutta onneks meillä on lyhyt välimatka, niin onnistuu helposti nähärä. 




Fido on ollu kyllä maailman helpoin pentu ja on päästäny meirän niin vähällä. Se oli opetettu jo kasvattajilla päästämään paperille, joka helepotti meidän sisäsiistiksi opettamista paljo. Fido olikin jo lähes sisäsiisti reilu 4kk ikääsenä, muutamia vahinkoja lukuunottamatta, eikä koskaan tuhonnu kämppää. Edes mattoja ei koskaan tarvinnu ottaa lattiasta, koska paperi oli aina ainut mihin se sisällä päästi. Fido tuli meille hyvään aikaan, kun mulla oli sillon koulua vaan parina päivänä viikos eikä nekään täysiä päiviä ku koulu oli jo lopuullansa, joten oli aikaa Fidolle tottua meihin. Kahtena ekana yönä vähän meinas itkettää, mutta sitten seki unohtu.




Nyt melkeen 10kk ikäsenä Fido on maailman paras koira, ja yks mun elämän parhaista päätöksistä. Vaikka Fido on vielä pentuunen ja poika, se saa jatkuvasti kehuja kuinka rauhallinen on pennuksi, sekä niin utelias, kiltti ja hyväkäytöksinen koira. Fido rakastaa käyrä Kauhavalla, ku siälä on nii palio kaveria sillä. Kauhavan koti on selevästi Fidolle tullu niinku toiseksi kodiksi, kun käyrää siälä nii useen. Heti kun se pääsee ovesta sisään se tarkistaa ekana kissojen ruakakupit, sitte tervehtii ihimisiä ja sitte ettii kissat=D




Tiibetinspanielia rotuna voin vaan ja ainoastaan suositella. Rodulla ei oo yleesiä sairauksia, koska sitä ei oo jalostettu pilalle. Niinkun Fidon kasvattajaki sano, että se on vuodesta-92 kasvattanu tipsuja ja eläinlääkäris on joutunu käydä vaan rokottamas. Tiibetinspanieli on ''ylpeä'' ja arvonsatunteva rotu ja oonkin lukenu, että kun tipsujen ei tartte ''mielistellä'' ihmiselle tai näyttää mitään, siks ne ei tee pentuna juuri tuhoja. Toki on aina poikkeuksensa ja jokaanen on yksilö. 

Fido on yks parhaista asioosta mihinkä oon elämässäni rahaa laittanu. Ja ollaanki poikakaverinkans puhuttu, että tulevaisuudes hommataan toinenkin tipsu. 


Tähän loppuun vielä pari kuvaa meidän entisestä tipsusta Miisasta, joka on toinen mun elämäni koira. 

                                      Caperhill Kaytee ( Miisa ) 29.9.1995 - 31.12.2010

 Ansaitset unen rauhaisan
ja kiitoksen kaikkein kauneimman.
suo anteeksi rakkaani kyyneleet nää, 
ne on rakkautta ja ikävää 



Ei oikeen viäläkään pystytä puhua Miisasta normaalisti tai kattoa sen kuvia, iliman että tuloo ikävä. Ikävä ja rakkaus ei koskaan katoa, ne vaan muuttaa muotoaan. Miisa on tipsutaivaan kaunein tähti, nyt ja aina.







lauantai 24. toukokuuta 2014

Niin ihana päivä!

Mulla on jälleen kerran tänne jaettavaks tän päivän kotona käymisesta paljo erimoosia kuvia. Ite vaan tykkään ottaa kuvia ja niitä on kiva kattella myöhemmin. Kerittiin tehä kyllä paljo kaikkea. Käytin Varpu mussukkaa riimulla pihalla, se on kyllä maailman rakkahin lehemä! Käytiin myös Fidonkans montuulla, ja hetken rannalla juoksentelun ja kahlauksen jälkeen se pulahti itte veteen ja voi että kuinka kiva oli kattoa kuinka se nautti! :D Mutta nyt, antaa kuvien puhua puolestaan!




Pieni mammani <3 Ihmettelen kyllä, vaikka Varpu on ollu koko ikänsä kiltti talutukses eikä oo koskaan kiskonu mua peräs, että näin eka ulkoolu talven jälkeen riimulla ennenkö on kerinny ees muitten lehmienkans olla pihalla kuinka rauhas se oli! Ku saatii se pihalle, se ensi oli pääpystys ilmaan ja haisteli tuulta. Sitte vein sitä pellollepäin, niin se söi heinää ja katteli maisemia. Pitää nyt alkaa taas käyttää sitä useen riimulla, ku ei talavisin pahemmin voi. 

Siinä Yasminan eileen syntyny poika


Ja siinä Yasmina-mamma itte :) Se on aina nii helluusen näkööne!


Siinä tuore kuva Varpun lehemääsestä Hissusta, josta kerroonki viimme kirjotukses :)

Tällä on niin nätti väritys!




Fidollaki on ollu nyt niin kuuma ku on ollu nii lämpöösiä keliä, joten huamas kyllä kuinka se nautti käydä uimas! Oikeen piehtaroi uimisen jälkeen maas ja taas pulahti uurestaan :D varmasti virkisti


Meirän isäntä itte ;D


Ticolla on ollu koko elämänsä tapana kesääsin ku ne on pihalla, että se kaivaa kutteriihin kuopan ja menee sinne kuappahan maata :D kai se on vähä vilposempi mutta silti pitää aina saara maata auringos vaikka varjoa olis kyllä.


Veljeksillä menoa ja virtaa piisaa :D
Harjaalin tänään Nataa jotta se pääsis pian eroon tosta moppi-lookistansa. Kyllähän siitä karvaa lähtiki! päästä myös silmienpäältä vähä napsiin karvaa nii ny näkööki jo jotaki ;)



Sellaanen päivä meillä Kauhavalla! Kyllä taas huamas kuinka kotona ei lopu tekeminen keske ja joka pualella pyärii elukkaa. Tilaa on mennä ja tulla eikä kukaan sano mihnä saat olla ja mitä ei saa teherä, ja sitä mulla tulooki eniten ikävä täälä Seinäjoella. Kyllä mä vaan kuulun maalle mihinä sun ''naapuriksi'' lasketaan seki, jonka tupa on 10km pääs ja siälä mihinä ei tartte autolla käyttää vilikkua ku kaikki tiätää mihinkä oot menos. Se nyt vaan ei oo viälä ihan justii maharollista, joten näillä mennään ja onneks on aina Kauhava mihinkä voi mennä ku rupiaa aharistamaa :D Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin lopetan tältäerää, ja aletaa pia kattoo jääkiakkoa! Heitelkää ihmees mulle postausehdotuksia, olis kiva toteuttaa! Yritän ny tulevalla viikolla sen videonki saara tänne lisättyä, ku tyhymälle jaksettiin vääntää ratakiskosta, kiitos siitä! :D 





torstai 22. toukokuuta 2014

22.5

Tänään on ollu taas aivan ihana ilima, ja onkin ollu koko aamun takaovi terassille auki, ja sekös kelpaa Fidolle. Tiibetinspanielin rodulle on omialtaista, että ikkunastakin tykätään kytätä naapureita ja seurata muiden menoja, mutta nyt kun on ollu lämpöset kelit ja pidetään ovea terassille paljon auki, niin sielä tuo makaa ja kattelee maailman menoa :) Pitäs hommata tohon nurmikolle sellasta pientä metalliaitaa, jotta Fido pääsis terassilta nurmikolle asti. Fidoa ei paljoa voi irti päästää, koska se kadottaa korvat heti irti päästyään :D 

Kohta pitäs lähtiä iltavuoroon mutta aattelin vähä kirjotella tänne ensi. Lauantaina ei todennäköösesti laitetakkaan viälä lehmiä pihalle, koska meillä on sunnuntaina menoa koko päivän eikä lehemiä viitti laittaa toisena päivänä pihalle koko päiväks iliman että väki on kotona, nii siirtyy suasista eteeppäi ettei ne sitte oo hermona jos lauantaina pääsiski pihalle ja sunnuntaina ei.

Mutta lauantaina oon jokatapaukses Kauhavalle menos, ja suunnitelmis olis viärä Fidoa montuulle kattomaan josko tuo tykkäis kahlata vedes. Sekä aattelin että jos käyttääs Varpua riimulla pihalla. Jotta sellaasta juttua ja kuvaa ainakin sitte viikonloppuna tiaros :)


maanantai 19. toukokuuta 2014

Varpu

Tästäki tuloo varmasti aika hyvääsen pituunen postaus, mutta Varpu on yks hianoommista lehemistä mitä meillä on ollu, ja se on ollu mun silmäterä heti syntymästänsä joten aattelin kertoa tästä enemmän.



vasen on Vadelma ja oikia Varpu

Mulla ei oikiastaan oo ikään ollu mitään tiättyä ''lemppari'' lehemää ainakaa näi vahavasti ku Varpu. Varpu on syntyny 14.2.2006 ja on meillä viäläkin. Sehän ei mikään maailman parhain lehmä oo rakenteeltansa tai lypsyskää, mutta sitäki rakakhampi elukka! Löin aikoonaan varpulle riimun päähän ihan parin päivän ikääsenä ja taluttelin sitä ja muita vasikoota, ja siitä se jotenki lähti. Siitä kasvoo yhtäkkiä sellaanen oma, ja jota hoiti selevästi enee ku muita. Ton kans on kyllä niin kaikki mettät ja tiät kiärretty mitä meirän lähistöllä on!

Varpu ei oo meirän navetan suurimpia elukoota, mutta sitäki luonnekkaampi ja vantterampi. Täs on kuvia varpusta hiahoaikana, oikia kuva on Varpun ekan siämennyksen jäläkee ja oon tuos viämäs sitä takaasi hiaholaitumelle navetasta.

Varpun ensimmäänen vasikka, sonnipoika Uljas

Varpu on aika ''sonnimainen'' lehemä. Se ilmoottaa kyllä hyvin jos joku on häriis, ja muutoonki välillä möhkii ku sonni :D Varpun emänemä oli Kielo, jolla oon aikoonaa iihan pikkulikkana opetellu lypsämää. Se sai maailmahan monta vasikkaa, ja jos en ihan väärin muista nii tais olla vaan yks sonni, muut lehemääsiä. Varpun emä oli Tuulikki, joka sai maailmahan ainoastansa Varpun. Sille tuli halavaus josta ei koskaan parantunu nii piti laittaa pois. Varpu itte taas on tähän mennes antanu maailmahan vaan yhyren lehemääsen (Hissu) ja muut sonnia. 


Tämon Varpun lehemäänen Hissu. Kuva on vuaren vai kaks vanaha, joten tuoki on nykyysin jo ihan lypsylehmänä ja saanu itekki vasikoota. Tämä kyllä on tullu nii emähänsä! Samanlaanen mulliinen mutta lypsys kyllä viää äiteensä. Vaikka utarehien pyyhkiminen ennen lypsyn laittoa onki inhottavaa ;D


Varpu on maailman kultaasin ja kiltein lehemä. Ilmootin sen 2006 vuonna lemmikkilehden vuoden lemmikki kisaanki, joka me voitettiin just varmaan sen takia, kun oli vähä erimoosempi eläin kysees:)




Nämä kaikki kuvat on vanhempien tikkujen syöveriistä kun oltiin viälä parsinavetas, joten Varpullahan ei oo enää sarviakaan tietenkään niinku ei muillakaan ku ollaan pihatossa. Mulla ei oo täs mun koneella juuri mitään kuvia viälä ku tämon aika uus, joten kattelen joku päivä tikkuja niin saatta Varpusta kuvia viimeajoolta. Uusia talutuskuvia Varpusta viimeestään, kun otetaan valmistujaaskuvat, johon aattelin ottaa Varpun kaveriksi :) Ja toivottavasti keriittääs ne lehemät laittaa viikonloppuna pihalle, sais vähä erilaasia kuvia tännekki vihdoin :) 





sunnuntai 18. toukokuuta 2014

18.5

Mä ny oon takunnu noitten videoitten kans monta päivää. Ensin yritin tehä nuosta videon pätkistä yhen hienon videon, mutta eipä onnistunu. No sitte aattelin että no laitan ne videot yksittäisenä kaikki tänne, niin eihän tämä bloggeri sitä anna tehä. Aina ilmottaa vaan et tapahtui virhe. Jotenka, jos joku tiätää jonku vippaskonstin nii saa huikkia, koska itte niitä en ainakaan tänne osaa laittaa! Harmittaa kyllä kun olisin ne niin kovaa tänne halunnu laittaa. Ja toinen mitä mietin, että olis laittanu videota ku elukat pääsöö täs lähi tulevaasuures pihalle ni ois kuvannu sen tänne. Mutta ei auta!

Kotona nyt ei oo mitään järisyttävää tapahtunu. Kylyvämättä on joku 5hehtaaria enää ja jos kylvöt saadaan täs viikolla siälä loppuhun, puhuttii vähä jos lauantaina laittas ne lehmät pihalle. Mutta saa ny nähä ku se tualla vetellä uhkaaloo.



Vähä on huono kuva, mutta täs on Yasmin jolla on poikimisaika mun valmistujaaspäivänä, mutta epäällähän että poikii ennemmin ja saiski poikia! Vaikka yleensähä nuo osuu aina päivälle ku ei tarttis :D 
Ny mulla on eres iltavuoroviikko, eli kotia kerkiää vasta viikonloppuna. Mutta mulla on muutama postaus idea, joten niitä varmastikkin kirjottelen täs viikolla :)

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

14.5

Terkut kauhavalta! Kirjottelen tätä nyt täälä, koska jotaki kuvia on tullu otettua, ja niiren laitto jäis muutoo huamiselle. Kuvasin tänne ny muutoo niitä videoota, ne ny ei oo tosin askarehilta, vaan kuvasin videoota ympäri navettaa eli saatta vähä niinku navetan esittelyn videolla! Toivottavasti osaan laittaa sen tänne! Video tosin tuloo vasta huamenna, en enää tänää ehtoolla ku Seinäjoelle pääsöö jaksa sitä alakaa väsäämään ja ku huamenna pitää aamuhun, mutta oon itekki innoossani tästä että varmaha heti töiren jäläkee sitä sitte rupian tyästämähän.

Tänään on (vihiroo) kirjootettu ne kutsukortitki sinne mun valmistujaisii. Eipä sitä mitää isoja juhulia pidetä, ihan vaa sukulaastenkesken.

Täälon ollu aivan kauhia tuuli tänää. Muuten hiano ilima, aurinkoki paistaa jne mutta tuuli heti kylymentää. Veliekki oli tänää äestelly viimeesiä. Kyllä se siitä. Mutta meen ny viälä tuanne tuvan pualelle ennenku pitää lähtiä, huomenna siis palaillaan sen videon parissa!